Skip to content →

Kiinalainen lääketiede

Kiinalainen lääketiede on vaihtoehtoinen hoitomuoto, joka perustuu ikivanhaan kiinalaiseen traditioon, mutta joka ottaa huomioon myös modernin lääketieteen. Länsimaisesta lääketieteestä poiketen kiinalaisessa ei pelkästään hoideta sairauksia, vaan pyritään ehkäisemään niitä vaalimalla mielen ja ruumiin tasapainoa. Hoitomenetelminä ovat esimerkiksi yrttipohjaiset lääkkeet, akupunktio, hieronta, liikunta kuten Qi Gong sekä ruokavalio.

Chi ja meridiaanit

Virallisesti kiinalaisen lääketieteen hoidot kuuluvat niin sanotun uskomuslääkinnän eli vaihtoehtohoitojen piiriin, joita ei perinteinen terveysvakuutus korvaa. Kiinalaisessa lääketieteessä käytetyt akupunktio ja moksibustio kuitenkin julistettiin vuonna 2010 Ihmiskunnan aineettomaksi kulttuuriperinnöksi Unescon toimesta.

Kiinalainen lääketiede perustuu näkemykseen ihmisen elämänenergiasta eli Chistä tai Qistä, joka kulkee pitkin kanavia, joita kutsutaan meridiaaneiksi. Nämä meridiaanit kattavat kaikki ihmisen elimet ja ruumiin toiminnat.

Kun ihminen on terve, ovat kaikki ihmisen toiminnot, kuten ruuansulatus ja hengittäminen harmonisessa vuorovaikutuksessa keskenään, kuten myös ihminen ympäröivän maailman kanssa. Sairaus taas tarkoittaa epäharmoniaa, ja kiinalaisen lääketieteen harjoittaja hakee syitä siihen muun muassa kuuntelemalla potilaan pulssia, tarkastelemalla hänen kieltään sekä silmiään ja ihoaan.

Yrttilääkintä

Termi yrttilääkintä on hieman harhaanjohtava, sillä lääkkeissä ei käytetä ainoastaan kasvikunnan tuotteita, vaan myös eläimistä, mineraaleista ja jopa ihmisistä peräisin olevia aineita käytetään lääkkeiden valmistuksessa. Lääkeitä voidaan valmistaa monella eri tavalla ja lopullisessa muodossaan ne voivat olla pillereitä, pulvereita, keitteitä, alkoholeja, puuroja tai suitsukkeita.

Akupunktio ja moksibustio

Akupunktion on hoitomuoto, jolla voidaan hoitaa esimerkiksi neurologisia kipuja tai hedelmättömyyttä. Akupunktiossa pistetään hyvin ohuita akuneuloja kehon eri pisteisiin, niin sanottuihin akupisteisiin. Nämä akupisteet sijaitsevat meridiaaneilla, jotka ovat saaneet nimensä sen mukaan, mistä sisäelimestä ne saavat alkunsa. Näitä ovat siis muun muassa Keuhko-meridiaani ja Maksa-meridiaani. Akupunktiolla korjataan kehon vallitseva epätasapaino, ja Qin esteetön virtaus palautuu normaaliksi.

Moksibustiossa lämmitetään kehon akupisteitä moksalla, joka on valmistettu kuivatusta pujosta. Moksatekniikoita on monia, ja moksa voi olla monen muotoinen. Moksibustio saattaa parantaa muun muassa kylmät jalat tuomalla lämpöä ja liikettä kehoon.

Tui Na – hieronta

Tui Na hieronnassa keskitytään ongelma-alueen hoitamiseen hieromalla, manipuloimalla eli käsittelemällä nikamia ja niveliä sekä käsittelemällä meridiaaneja ja akupisteitä esimerkiksi peukalolla painaen. Hierontaotteita on monenlaisia, ja siinä voidaan kehoa käsitellä puristamalla, taputtelemalla, vääntämällä ja hankaamalla.

Tui Nan sanotaan auttavan erityisesti nivelten ja nikamien, lihasten ja jänteiden kivussa ja toiminnallisissa ongelmissa.

Qi Gong

Qi Gongin, kuten kaikkien kiinalaisen lääketieteen osa-alueiden, perustana on ajatus siitä, että ihminen on kokonaisuus, eikä fyysistä ja psyykkistä puolta voida ajatella kahtena erillisenä osana. Qi Gongissa on sekä liikkuvia että paikallaan pysyviä harjoituksia ja kumpaisenkin tarkoituksena on voimistaa ja tasapainottaa Qin virtausta kehossa.

Qi Qongin sanotaan parantavan muun muassa ihmisen vitaliteettia, helpottavan stressiä ja unettomuutta sekä vahvistavan verenkiertoa ja immuunijärjestelmää.

Ruokavalio

Kiinalaisessa lääketieteessä hoidetaan ihmistä myös ravinnon avulla, erityisesti kroonisissa sairauksissa. Kaikki ravinto on hyvää, eikä ole olemassa pahoja tai hyviä ruokia. Jos ihminen on terve, voi hän syödä erilaisia ruokia ja ruoka-aineita vapaasti. Tasapaino saattaa kuitenkin järkkyä erilaisten tunne-elämän kriisien tai stressin myötä ja tällöin oikean ravinnon merkitys korostuu.

Periaatteessa aterioinnin pitäisi olla säännöllistä ja siihen kuuluu aamiainen ja runsas lounas sekä kevyt illallinen. Jos ihminen on jatkuvasti esimerkiksi flunssassa, tulisi hänen välttää limaa tuottavia ruoka-aineita, kuten vehnää, sokeria ja maitotuotteita. Jos limakalvot ovat taas jatkuvasti kuivat, voidaan käyttää kohtuullisesti edellä mainittuja sekä lakritsia.